Milka Junkkari: Mitä meidän ryhmässämme tapahtuu? Mistä lapset ovat kiinnostuneita tällä hetkellä?

 

Mitä meidän ryhmässämme tapahtuu? Mistä lapset ovat kiinnostuneita tällä hetkellä?


Nämä voisivat olla kysymyksiä, joilla aloittaa pedagogisen dokumentoinnin prosessi päiväkotiryhmässä. Dokumentointia on päiväkodeissa toteutettu jo pitkään: lapsille on kerätty kasvunkansioita, pienimmillä on kulkenut reissuvihko kodin ja päiväkodin väliä. Varhaiskasvatuksen opettajat ovat havainnoineet lapsia ja varhaiskasvatussuunnitelmaa varten on täytetty lomakkeita yhdessä vanhempien kanssa. Perinteisesti dokumentointi on ollut aikuislähtöistä ja usein dokumenttien äärelle ei ole enää palattu.

Pedagogisiksi dokumentit muuttuvat kun valokuvien, videoiden ja muiden dokumenttien äärelle pysähdytään yhteiseen keskusteluun ja tulkintaan ja tämän uuden tiedon ja ymmärryksen avulla kehitetään, arvioidaan ja suunnitellaan tulevaa toimintaa.

Alussa esitetyt kysymykset saattaisivat siis aloittaa suunnitelmallisen pedagogisen dokumentoinnin prosesiin. Saadakseen kysymyksiin vastauksen henkilöstö voi seuraavaksi kerätä tietoa eri tavoin dokumentoimalla  - lasten touhuja ja piirustuksia valokuvaamalla, haastattelemalla lapsia tai leikkejä ja keskusteluja ylöskirjaamalla. Seuraavassa vaiheessa dokumentteja tarkastellaan ja niistä keskustellaan yhdessä. Mitä havaitsimme? Mitä vastauksia saimme? Mitä arvelemme niiden tarkoittavan?

Kenties lasten leikeissä, piirustuksissa ja keskusteluissa esiintyy toistuva teema – onko lapsilla mielessä kenties paloautot tai autojen korjailu, toistuuko leikeissä ehkäpä ajatus elokuvan tekemisestä. Lasten, kasvattajien ja mahdollisesti huoltajien kanssa käydyissä yhteisissä keskusteluissa saatetaan tulla johtopäätökseen, että ko. teemaa haluttaisiinkin tutkia lisää eri tavoin. Lasten kanssa voidaankin tehdä esimerkiksi suunnitelmaa projektin aloittamiseksi, jolla kyseistä ilmiötä voidaan käsitellä lisää.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa pedagogista dokumentointia kutsutaan suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeiseksi työmenetelmänä. Kuten yllä kirjoitin, sen avulla on mahdollista ottaa lapset ja huoltajat mukaan toiminnan arviomiseen, suunnittelemiseen ja edelleen kehittämiseen, kun dokumenteista keskustellaan ja niitä tulkitaan yhteisesti. Pedagoginen dokumentointi voikin toimia ns. siltana menneen ja tulevan välillä.

Pedagoginen dokumentointi on oiva tapa lisätä lasten osallisuutta. Sen avulla saadaan lisää tietoa yksittäisen lapsen kiinnostuksen kohteista, kehityksestä ja oppimisesta. Lapsiryhmän tasolla voidaan tarkastella vaikkapa ryhmän käytänteitä osallisuuden näkökulmasta; onko meidän ryhmän säännöt esimerkiksi ruokailutilanteissa tarkoituksen mukaisia ja tukevatko ne lapsen osallisuuden toteutumista? Myös kasvattajien toimintaa voidaan havainnoida tai videoida – millaista vuorovaikutuksemme on? Tuemmeko lasten osallisuutta omalla toiminnallamme, otammeko huomioon lasten aloitteita?

Dokumentoitaessa on tärkeää huomioida, että dokumentoija käyttää aina valtaa valitsemalla dokumentoitavaksi tietyn asian ja jättämällä jotain muuta pois. Dokumentit eivät siis kerro totuutta tapahtuneesta vaan ovat vain siivuja todellisuudesta. Tämänkin takia on tärkeää, että ne, joita dokumentit koskevat, saavat esittää oman näkemyksensä dokumenteista. Dokumentointia ei ole tarkoitus käyttää lapsen osaamisen arviontiin tai epäonnistumisten esiintuomiseen. Aikuisdokumentoijalla tulisi aina olla lempeä ja arvostava katse.

Dokumentoinnin ei tarvitse olla lapsiryhmästä erillään tehtävää, vaan lapset voivat olla mukana kaikissa dokumentoinnin vaiheissa. Lapset voivat esimerkiksi itse ottaa kuvia mieluisista ja epämieluisista paikoista päiväkodissa ja yhteisen tulkinnan ja johtopäätöksen kautta päästä vaikuttamaan ja kehittämään toimintatapoja ja oppimisympäristöä.

Pedagogisesta dokumentoinnista ja lasten osallisuudesta voi lukea lisää kehittämistehtävästäni Kehittämistehtävääni kuuluu myös tuotoksena Pedagogisendokumentoinnin opas varhaiskasvattajille, jossa on runsaasti erilaisia pedagogisen dokumentoinnin toteuttamistapoja.


Kommentit