Minna Rautanen: Tuetaanko lapsen vahvuuksia varhaiskasvatuksen arjessa?



Vuonna 2018 varhaiskasvatussuunnitelmassa painotetaan lasten osallisuutta. Mitä uusia elementtejä lapsen omien näkemysten ja tarpeiden huomioiminen tuo hänen yksilöllisen kasvunsa tukemiseen? Miten toiminnan suunnittelu ja varhaiskasvatuksen henkilöstön toiminta muuttuu?

Millaisia odotuksia sinulla vanhempana on tai on ollut päiväkodin toimintaan? Kun lapsi aloittaa päiväkodissa, vanhempien odotukset saattavat olla moninaisia. Päiväkodista lähetetään kotiin lapsen tekemiä askarteluja ja maalauksia viikoittain, ja tulee olo, että tämä on laadukasta varhaiskasvatusta.

Onko varhaiskasvatuksen tehtävänä opettaa lapselle tietyt asiakokonaisuudet aakkosista numeroihin ennen kouluun siirtymistä vai kenties jotakin ihan muuta?


Malliaskarteluista kohti kokonaisvaltaista ja ehyttä varhaiskasvatusta

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) kiinnitetään huomiota lasten osallisuuteen eli lapsen omien näkemysten ja tarpeiden huomioimiseen ryhmän toiminnassa. Mielestäni varhaiskasvatuksen arki on keskittynyt liikaa toiminnan ympärille tällä hetkellä. Askartelun, musiikin ja erilaisten tuokioiden ympäröivän arjen keskellä on unohtunut kaikkein tärkein- lapsi. Varhaiskasvatuksen kehittämisen ytimessä ei ole ainoastaan pedagoginen toiminta. Lähtökohtana on yksittäisen lapsen ja perheen kohtaaminen, vuorovaikutus ja erityisesti niille järjestetty aika. Näistä elementeistä rakentuu myös yhteinen osallisuus ryhmässä.

Osallisuuteen kutsuvassa varhaiskasvatusympäristössä lapsen on mahdollisuus kokea itsensä tärkeäksi osaksi yhteisöään. Tekojensa kautta hän saa olla toisille tarpeellinen. Nämä kokemukset luovat lapselle tunteen siitä, että on aktiivisesti rakentamassa hyvinvointia itselleen ja muille.


Vuorovaikutuksen esteitä

Kun tulet hakemaan lastasi päiväkodista, onko sinulla parhaillaan tärkeä puhelu kesken? Jatkuiko puhelu niin pitkään, että yhteiselle keskustelulle ei ole mahdollisuutta? Onko varhaiskasvatuksen ammattilaisen katse puhelimessa ja lapsen uloskirjaamisessa tapaamishetkellä? Yle esitti 17.5.2021 dokumentin Digisukupolven haasteista. Dokumentissa tuotiin esille tutkimuksia, joissa digilaitteiden on todettu aiheuttavan kielellisen kehityksen viivästymistä ja vuorovaikutuksen häiriöitä. Varhaiskasvatuksen arjessa älylaite saattaa estää myös lyhyen, mutta sitäkin tärkeämmin hetken, jossa lapsi, vanhempi ja varhaiskasvatuksen työntekijä kohtaavat. Tämä hetki on tärkeä lapselle. Tulla nähdyksi ja kuulluksi oman vanhemman taholta. Tunne, että minä olen tärkeä.


Sensitiivisyys työkaluna

Sensitiivisyys eli emotionaalinen tunnetajumme, on keskeinen vuorovaikutuksen elementti. Emotionaalista tilannetajua voi kasvattaa yllättävän yksinkertaisella tavalla. Seuraavan kerran, kun olet vuorovaikutuksessa jonkun kanssa, ole läsnä. Osoita sitoutuvasi vuorovaikutukseen. Älä häärää tai puuhaa mitään muuta, vaan osoita keskustelukumppanillesi, että hänen asiansa on sinulle tärkeä ja arvostat tätä kohtaamista juuri hänen kanssaan. Voit harjoitella tilannetta niin, että kuuntelet toista aikuista kaksi minuuttia ilman, että sanot mitään, ja katsot samalla puhelinta. Seuraavassa harjoituksessa laitat puhelimen pois, kuuntelet kaksi minuuttia ja osoitat eleilläsi, että kuuntelet häntä. Tämän jälkeen voitte vaihtaa osia. Yllätyt! Voit miettiä, miten älylaite vaikuttaa vuorovaikutukseen lapsen ja vanhemman välillä.


Mitä on pedagoginen dokumentointi?

Pedagogisen dokumentoinnin keskiössä on lapsi. Arvelen, että jokaiselle vanhemmalle on tärkeää, että oma lapsi ei ole toiminnan kohde, vaan hänet nähdään osaavana ja aktiivisena toimijana, jolla on mahdollisuus tutkia, toimia, oppia, kokea, osallistua ja vaikuttaa.

Varhaiskasvatuksen arki rakentuu monilla eri tasoilla; lapsen, lapsiryhmän, huoltajien ja henkilöstön tasoilla. Pedagoginen dokumentointi on suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä varhaiskasvatuksessa. Se on jatkuva prosessi, jonka keskiössä ovat havainnot, dokumentit ja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta. Varhaiskasvatuksessa toiminnan arviointi ei kohdistu suinkaan lapseen, vaan toimintaan.

Lapsen vahvuuksien tukeminen on lapsen, hänen vanhempiensa ja varhaiskasvattajien yhteinen tavoite. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää yhteistä tahtotilaa ja pedagoginen dokumentointi on erinomainen työkalu varhaiskasvattajalle tukea jokaisen lapsen oman potentiaalin ja vahvuuksien löytämistä.

Kasvatuksen tehtävänä on luoda lapselle, yksilölle ja yhteisölle mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä omaan parhaimpaansa.

Lue lisää pedagogisesta dokumentoinnista täältä.

Kommentit