Julia Pitkälä. Ihana, kamala media!

 

Media ja median käyttö, asioita, jotka pohdituttavat 2020-luvulla varmasti jokaista kasvattajaa, niin vanhempia kuin ammattikasvattajiakin. Media on läsnä kaikkialla, yhteiskunta on yhä mediavälitteisempi.

Lapset taitavat mediankäytön jo pienestä pitäen, jopa taitavammin kuin kasvattajat itse. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että pelkkä medialaitteiden käytön taitaminen riittää. Se on vasta alkua. Kasvattajien tehtäväksi jää opettaa se kaikki muu, mikä jää nappien painelun ulkopuolelle.

Usein törmää asenteeseen, jossa pieniä lapsia ei haluta ”altistaa” medialle liian varhain. Tämä on vahingollinen ajatus monessakin mielessä. Mitä varhaisemmin lapsi tuetusti ja ohjatusti käyttää mediaa sitä paremmat edellytykset hänellä on tulla vastuulliseksi ja kriittiseksi mediankäyttäjäksi ja sitä vakaampi ja turvallisempi lapsen mediasuhde tulee olemaan.

Tärkeä näkökulma mediakasvatuksessa on kasvattajana nähdä lapset mediasisältöjen luojina. Kasvattajien tulisi tarjota mahdollisuus erilaisiin innostaviin mediaprojekteihin jo päiväkoti-ikäisestä alkaen, esimerkkejä tästä ovat erilaiset kuvausprojektit, sekä pinnalle noussut koodaus, jonka avulla lapsi voi luoda esimerkiksi pieniä animaatioita ja pelejä.

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on huolehtia, että lapsilla on tasavertaiset kokemukset mediankäytöstä. Mediaan liittyy myös varustelukysymys, perheet ovat medialaitteiden suhteen eriarvoisessa asemassa. Varhaiskasvatuksessa lapsilla tulee olla yhtäläinen mahdollisuus saada oppia mediaa apuna käyttäen. Se takaa lapsille samat lähtökohdat mediasuhteeseen, kun he siirtyvät kouluun.

 

 

 

Kasvattajat eivät voi heijastaa omia epävarmuuksia ja pelkoja mediasta lapsille, sillä pelon ja liiallisen rajoittamisen kautta hyvä tarkoitus kääntyy helposti itseä vastaan ja toivotut vaikutukset ovat päinvastaiset. Kasvattajien onkin hyvä pysähtyä pohtimaan omaa suhdettaan mediaan. 

Mediaan ja mediakasvatukseen täytyy suhtautua vastuullisesti ja innostuneesti, silloin mediasta tulee luonteva ja positiivinen osa lasten arkea. Kasvattajat opettavat lapsille median monet mahdollisuudet ja keskustelevat eettisistä kysymyksistä lasten ikätason mukaisesti. Jo taaperon kanssa voidaan käydä eettistä keskustelua, esimerkiksi keskustelemalla siitä, että kysytään kavereilta lupa ennen kuin otetaan valokuva. Kasvattajien tehtävä on myös huolehtia ikärajoista ja siitä, että media ei ole ainoastaan viihdettä vaan myös esimerkiksi oppimaan innostava.

Kun mediasta ja sen käytöstä keskusteleminen ovat varhaislapsuudesta saakka luonteva osa vuorovaikutusta, lapsen on helpompi puhua häntä mietityttävistä asioista aikuiselle, mikä osaltaan lisää myös luottamusta aikuiselle lapsen mediankäytöstä. Kun lapsille opetetaan alusta saakka, että aikuinen on tässäkin asiassa aina apuna ja tukena, vähentää se varmasti osaltaan myös ehkä myöhemmässä iässä mukaan tulevaa mediavälitteistä kiusaamista, joka on yleistynyt räjähdysmäisesti.

Mediakasvatuksessa siis tärkeintä on aikuisten turvallinen läsnäolo ja aito kiinnostus käsillä olevaan asiaan. Erityisen tärkeää on, että lähestytään mediakasvatusta kiinnostuksesta ja mahdollisuuksien maailmasta käsin, ei pelon tai ainoastaan rajoitusten kautta. Mediamaailma on täynnä luovuutta, hauskuutta, oppimisen ja ilon mahdollisuuksia. Annetaan lasten nauttia niistä turvallisessa mahdollistavassa ympäristössä!

Julia Pitkälä. Alle kolmiuvotiaiden lasten mediakasvatus - koulutusiltapäivä varhaiskasvattajille.