Paula Okungbowa: Rohkeasti matematiikkaa varhaiskasvatuksessa

ROHKEASTI MATEMATIIKKAA VARHAISKASVATUKSESSA

Mitä on matematiikka pienten lasten kanssa ja onko se niin tarpeellista heille? Jos minulle heitettäisiin kysymys matematiikan opettamisesta päiväkoti-ikäiselle lapselle, pohtisin, mitä aihe pitää sisällään. Olen itse aina ajatellut matematiikan opetuksen koulussa vaativan opettajalta paljon erityistä matematiikan taitojen ja tietojen osaamista.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 velvoittaa varhaiskasvatuksen kasvattajia opettamaan päiväkodissa lapsille matematiikkaa. Mitä matematiikka päiväkodissa oikeastaan sisältää? Lähtökohtana voi miettiä oppimisen tapahtumaa ja mitä se sisältää. Matematiikan opiskelua päiväkodissa voi lähteä pohtimaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2018 oppimiskäsityksestä, joka on seuraavanlainen:

“lapset kasvavat ja kehittyvät sekä oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Oppimiskäsitys pohjautuu myös näkemykseen lapsesta aktiivisena toimijana. Lapset ovat synnynnäisesti uteliaita ja haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla”.

Pienen lapsen oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla viittaa kaikkeen siihen mitä tapahtuu päiväkodin arjessa päivän aikana. Lapselle moni asia päiväkodissa on uuden asian oppimista ja moni asia taas vanhaa tuttua rutiinin toistumista. Voisiko päivän kulkuun lisätä sopivasti matematiikkaa ja matemaattisen ajattelun tukemista?

Yhdessä oppien arjessa

Matematiikka tulisi olla osa lasten arkea jo varhaiskasvatuksesta lähtien ennen kouluikää. Mitä tähän päiväkodin arkeen sitten kuuluu? Päiväkodissa on askartelutuokioita, leikkituokioita ja erilaisia ohjattuja tuokioita. Päivittäin ulkoillaan ja syödään sekä ollaan päiväunilla. Erilaiset retket rikastuttavat päiväkodin arkea. Eteistilassa vietetään yllättävän paljon aikaa joko riisuen tai pukien ja vessassakin täytyy käydä monta kertaa päivän aikana. Päiväkodissa lapset liikkuvat erikokoisissa ryhmissä päivän tilanteissa ja siirtymiset voivat aiheuttaa tylsää jonottamista ja odottelua ruuhkatilanteen sattuessa.

Matematiikan oppiminen ja etenkin matemaattisen ajattelun kehittäminen tapahtuu lapsella vuorovaikutuksessa aikuisten, toisten lasten ja ympäristön kanssa. Voisiko sitä opetella arjen jonotustilanteissa ilman sen kummempia järjestelyjä? Kyllä voi, kun kiinnittää oman sekä lasten huomion aiheeseen. Voidaan vaikkapa tehdä jonojärjestys lasten kenkien tai vaatteen värien mukaan. Lukumääriä voi harjoitella yhteen ääneen laskien lapsia ryhmänä. Maahan voi laittaa erilaisia merkkejä sinne missä jonotusta luonnollisesti syntyy, ja nämä merkit voivat sisältää matematiikkaa.

 Mitä matematiikka sisältää lapselle varhaiskasvatuksessa

Matematiikka ja matemaattisen ajattelun tukeminen päiväkoti-ikäiselle lapselle on monipuolinen sisällöltään. Matematiikan sisältöjä ovat esimerkiksi: erilaisten ympäristöjen ja esineiden ominaisuuksien hahmottaminen, sijainti- ja suhdekäsitteiden opetteleminen, luokitteleminen, säännönmukaisuuksien hahmottaminen, geometriaan tutustuminen, ajankäsitteiden ja lukumäärien opetteleminen. Edellisen kappaleen jonotus tilanteen esimerkeissä tapahtui jo monella tapaa matemaattisen ajattelun tukemista.

Matematiikkaa opitaan aina aiemmin opitun sisällön päälle. Lisäksi opettelemisen pitäisi tapahtua säännöllisesti. Opettelun tulee lähteä lasten taitotasosta käsin, sillä lapsen fyysinen ikä voi olla eri kuin hänen matematiikan taitonsa ikä. Kasvattajan on tunnettava lasten matematiikan taso, jotta hän voi tarjota oikean tasoista toimintaa matematiikan ja matemaattisen ajattelun parissa lapsille sekä hän voi tukea oikea-aikaisesti vähemmän oppinutta lasta.

Onko syytä huolestua omasta toiminnastaan matematiikan opetuksen suhteen varhaiskasvatuksessa? Päiväkodissa tehdään jo paljon matematiikkaa ja matemaattista ajattelua tukevaa toimintaa monessa kohtaa. Päiväpiirissä käsitellään ajankäsitteitä, luokittelua tehdään arjessa leluja siivotessa ja järjestellessä, liikunta- ja laulutuokioissa tulee leikin keinoin monia matemaattisen ajattelun käsitteitä esiin.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2018 on selkeä sisältö kerrottuna matemaattisen ajattelun tukemiseen ja se jo ohjaa kasvattajia työssään. Tämän lisäksi, innokas varhaiskasvatuksen matematiikan opettaja voi tutustua varhaiskasvatuksen matematiikan menetelmäoppaisiin tai osallistua mahdollisuuksien mukaan erilaisiin koulutuksiin. Esimerkiksi LOISTO –TINDRA-varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto julkaisi vähän aikaa sitten facebook-sivullaan ilmoituksen syksyllä 2020 alkavista Pikkumatikka-kursseista, johon lasten matematiikan opettelun tukemisesta kiinnostuneet varhaiskasvattajat voivat ilmoittautua ja opiskella helposti verkossa aiheesta lisää.

Kehittämistehtävään voit tutustua täällä.