Miitja Lahtinen
Jokainen lapsi on omanlaisensa ja niin on myös jokaisen
lapsen makumieltymyksetkin. Ruokailutilanteessa tämä tuleekin ottaa huomioon.
Lapsen aistimus- ja kokemusmaailma alkaa muodostua varhain lapsuudessa ja siksi
onkin tärkeää luoda lapsille positiivisia ruokailukokemuksia heti
varhaisvuosista lähtien.
Lapsiperheissä tai päiväkodeissa on varmasti tilanteita,
jolloin lapsen syöminen tai edes maistaminen takkuaa. Aikuinen saattaa kokea
näissä tilanteissa turhautumista, sillä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin
kannalta on tärkeää tarjota lapselle monipuolista ja terveellistä ruokaa sekä
edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen. Tällöin valmiit ideat ja
keinot lapsen syömisen tai maistamisen edistämiseksi on enemmän kuin
tervetulleita. Olenkin kerännyt teille muutamia vinkkejä, jotka voisivat auttaa
tähän pulmaan.
Lapsi mukaan ruoan valmistamiseen
Seuraavan kerran kun valmistat tai tarjoilet ruokaa
lapselle, ota hänet mukaan. Lapsen osallistuessa ruoan valmistamiseen tai edes
ruoan tarjolle laittamiseen, saattaa herättää lapsen kiinnostusta ruokaan.
Lapsen päästessä toimimaan ruoan kanssa tai tutkimaan sitä, antaa lapselle
erilaisia kokemuksia ruoasta. Lapsi saa samalla myös kokemuksen omasta
pystyvyydestä, mikä lisää lapsen positiivisia oppimiskokemuksia. Tällä tavoin
lapsi saa myönteisen muiston kyseisestä ruoasta osallistuessaan.
Vaihtelevuutta ruokailuympäristöön
Entäpä jos ruokaa ei syötäisikään normaalisti keittiössä.
Jospa ottaisit ruoat takapihalle ja söisitte ulkona tai menisitte metsään
syömään. Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus painottaakin ympäristön vaikutusta
lapsen ruokasuhteeseen. Kaikkihan me tiedämme, että lapset ovat uteliaita ja
helposti innostuvia, joten ulkona tai muuten normaalista poikkeava ruokailutila
saattaa hyvinkin herättää lapsen kiinnostusta syömiseen tai maistamiseen.
Leikillisyyttä ruokailutilanteeseen
Leikki on lapselle luontainen tapa toimia ja se edistää
lapsen hyvinvointia sekä oppimista. Myös leikillisyyden voi ottaa mukaan
ruokailutilanteeseen. Enkä nyt tarkoita sitä, että ruoalla pitäisi leikkiä vaan
ruokailutilanteen voi tehdä leikin ympärille. Jospa kehittäisit jonkin tarinan
tai pelin syömisen yhteyteen. Voitte leikkiä lapsen kanssa, vaikka
ravintolaleikkiä, jolloin lapsi voi olla esimerkiksi kokki tai asiakas.
Pelaamisen voi ottaa ruokailutilanteeseen esimerkiksi siten, että aikuinen tai
lapsi päättää minkä väristä tai makuista ruokaa tulisi seuraavaksi syödä tai
maistaa.
Aistien kautta ruoka tutuksi
Tutkiminen on lapselle myös hyvin luontaista. Jospa
kokeilisitte tutkia ruoka-aineita eri aistien kautta. Eri aistien avulla lapsi
pääsee tutustumaan ruokaan muullakin tavoin kuin maistamalla. Ruokaa
haistamalla tai tunnustelemalla lapsi saa erilaisen kuvan ruoasta. Lisäksi
voitte tutkia, miten ruoka-aine muuttuu, jos sen kuorii tai keittää. Lapsen
tutustuessa ruokiin eri tavoin, auttaa lasta rohkaistumaan myöhemmin jopa
maistamiseen.
Lähtökohtana myönteisyys
Ruokailutilanteissa on kuitenkin tärkeä pitää mielessä
positiivisuus ja vapaaehtoisuus. Positiivinen ilmapiiri luo lapselle myönteisen
kokemuksen ruokailutilanteesta, mikä puolestaan edistää lapsen suhdetta
ruokaan. On ruokia, joista me itsekkään emme pidä. Tämä tulee pitää mielessä
myös lasten kohdalla. Lapsen makumieltymykset kuitenkin muuttuvat ja niitä
voidaan edistää toistoilla ja kärsivällisyydellä. Joka tapauksessa syöminen on
tärkeää meille kaikille ja sen edistämisessä voidaan käyttää monenlaisia
keinoja. Myös ruokailutilanteessa mielikuvituksen käyttö on sallittua, joten ei
muuta kuin kokeilemaan eri keinoja positiivisin mielin.
Miitja Lahtinen. Näkkileivästä hiekkavuori. Ruokakasvatuksen edistäminen varhaiskasvatuksessa.
Kommentit
Lähetä kommentti