Luonto
kasvattaa
Luonnossa leikkiessään lapsi
on pääroolissa. Hän pääsee kokemaan löytämisen riemua: ”Katsopa mitä täällä on?”
Aikuisen rooli on vain olla tukena, tutkia lapsen mukana ja elää näitä hienoja
hetkiä. Pian lapsi havainnoi löytämäänsä tarkemmin: ”Tämä on leppäkerttu”
”Sehän kävelee”. Luontoympäristössä lapset pääsevät luonnollisella tavalla
tutkimaan, havainnoimaan ja pohtimaan. Kun lapset lähtevät kasvattajan kanssa
retkelle päiväkodin porttien ulkopuolelle, niin lapsi oppii jo matkalla monia
eri asioita esimerkiksi huomioimaan ympäristöä, käsitteitä kuten jono ja
parijono sekä oman toiminnan ohjausta. Koko retken aikana oppimista tapahtuu jo
monella eri tasolla.
Liikkumisen riemua luonnossa
Ulkoryhmissä sosiaaliset
tilanteet ja toiminnot linkittyvät usein liikkumiseen ja yhdessä tekemiseen. Olen usein päässyt todistamaan liikunnallisia,
pitkäkestoisia leikkejä luonnossa, joissa lasten kesken tulee lukuisia positiivisia
sosiaalisia kontakteja. Leikeissä yhdistyy ilo ja yhteistyö. Leikit ovat myös
luovempia ja niissä on enemmän lapsia mukana kuin sisätiloissa tapahtuvassa
leikissä. Tämä kehittää lapsen sosiaalisia taitoja ja luovuutta. Metsä
itsessään on ketteryysrata, jonka vaihtelevassa maastossa tasapaino ja
koordinaatio kehittyvät. Kehon ylläpitävät lihakset tekevät työtä jokaisella
sammalmättäällä, juurikoissa ja kivikossa.
Luonnossa saa kokeilla omia
rajoja
Lapset usein tiedostavat sen,
kuinka korkealle puuhun voi kiivetä. On tärkeää, että jokainen lapsi saa ottaa
selvää, mihin he itse pystyvät. Luonto ympäristönä on lapselle sopivan
jännittävä. Lapsi kehittää mielikuvitustaan ja omat rajat tulevat tutuksi.
Liikunnan toteutuminen ja motoristen taitojen kehittyminen luontoympäristössä
tapahtuu kuin itsestään. Lapset lähtevät tutkimaan ja kiipeilemään
omatoimisesti ilman aikuisen pyyntöä. Luonto on ympäristönä jo valmis
oppimisympäristö lasten motoriikan kehittymiselle.
Monipuolisuus
Luonto aktivoi lasten aisteja.
Hyvässä
oppimisympäristössä oppimista tapahtuu kaikkien aistien kautta ja nämä kaikki
on meillä käytössä luontoympäristössä. Luonto tarjoaa liikunnan lisäksi
seikkailua, kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Luonto tarjoaa myös
paljon uuden oppimisen mahdollisuuksia ja elämyksiä. Itse koen aikuisena, että
luontoympäristössä aikuisellakin on lupa tutkia ja ihmetellä.
Luontoympäristössä itselleni on helppo osallistua lasten leikkeihin. Tutkia
yhdessä, missä eläimet voisivat asua ja rakentaa mielikuvituseläimille pesiä. Kuinka
huippua onkaan rakentaa metsä parkour ratoja ja itsekin joskus kiivetä puuhun
tähystelemään.
Hyvinvointia
Ulkoryhmissä toimitaan paljon
luonnossa, jonka tiedetään useiden eri tutkimusten mukaan laskevan sykettä,
verenpainetta ja hengitystiheyttä. Se tarkoittaa sitä, että myös kasvattajien
stressitila vähentyy luontoympäristössä. On hyvä miettiä, voisiko ympäristökasvatuksen
ja ulkotoiminnan lisääminen olla päiväkotien henkilöstön jaksamistakin edistävä
asia.
Kaiken tämän jälkeen voi vain
kysyä, miksemme me kaikki kasvata lapsia luontoympäristössä?
Lähdetään luontoon!
Blogiteksti on osa kehittämistehtävääni: Luonto
kasvattaa
-kansio varhaiskasvattajan työn tueksi
ulkopainotteiseen toimintaan
Kommentit
Lähetä kommentti