”KÄSILLÄ VOI PUHUA!”
Ihminen,
ja varsinkin ihmislapsi, tarvitsee muita ihmisiä ympärilleen voidakseen elää hyvää
elämää. Perustarpeiden lisäksi meillä on sisäsyntyinen tarve kommunikoida
toistemme kanssa. Viestiä nälästä ja janosta, turvattomuudesta, kivusta,
surusta, läheisyyden tarpeesta, välittämisestä, ilosta ja riemusta. Tähän me
tarvitsemme kieltä.
Ilman toimivaa kommunikointia jäämme sivuun, passiivisiksi, näkymään vain osittain. Emme voi jakaa hetkiä, kertoa ajatuksiamme, toiveitamme ja tunteitamme. Emme kykene olemaan osallisia omassa elämässämme ja siinä sosiaalisessa toimintaympäristössä, jossa elämme.Ihmiset käyttävät viestinnässään ensisijaisesti puhetta, mutta jos puheen tuotossa tai kuulossa on häiriötä on löydettävä muita tapoja kommunikoida.
Viittomakieltä
puhutaan käsillä ja täydennetään eleillä, ilmeillä ja vartalon liikkeillä.
Viittomakieltä puhuu maailmassa noin 70 miljoonaa ihmistä, kieli on erilaista
eri alueilla. Suomessa viittomakieli on virallinen kieli ja sitä puhuu noin
8000 ihmistä.
Viittomakielestä
saadaan viittomasanat tukemaan puhetta silloin kun tarvitaan välineitä
viestintään. Niitä voidaan käyttää jo hyvin pienille lapsille ennen
puheilmaisun kehitystä ja puheen tukena kielihäiriöisille lapsille. Viittomien
käyttö ei hidasta puheen kehitystä vaan tukee sitä. Viittomat antavat
visuaalisen tuen puheeseen, tämä auttaa hahmottamaan ja muistamaan sanoja
paremmin ja niillä voidaan leikkiä eri tavoin, kuten puhutullakin kielellä. Tärkeimmän
annin ne antavat vuorovaikutuksen, ymmärretyksi tulemisen ja osallisuuden
toteutumiseen.
Viittomien
opettelu lasten kanssa toteutuu laulujen ja leikkimisen parissa, toistolla ja
mallintamisella varhaiskasvatuksen arjessa. Hauskaa ja innostavaa siitä saadaan
yhdistämällä se lasta kiinnostaviin aiheisiin ja tekemisiin. Mediamaailmasta on
löydettävissä suuri kirjo lapsille tarkoitettuja viitottuja satuja, lauluja ja
työvälineitä, näitä voi myös aikuinen hyödyntää opettelussa.
Kaikkien
kielten oppimisessa pätee sääntö ”vain harjoittelemalla oppii”. Uutta kieltä
täytyy ”puhua” mahdollisimman paljon. Arjen toiminnoissa leikeillä, peleillä,
loruilla ja yhdessä kokemalla edetään pikku hiljaa koko ajan suurempaan
sanastoon. Parhaiten vauhtiin pääsee peruskurssilla, jolloin viittomien
perusteet käydään läpi ja ryhdytään heti kerryttämään sanastoa.
Ottaessaan
käyttöön viittomat puheen tukena varhaiskasvattaja saa rohkaisua ja voimaa opetteluun
siitä, miten pienikin osaaminen lisää vuorovaikutusta. Pienet polut vievät
suurempaan ja palkintona ovat yhdessä jaetut ajatukset sekä ilon ja
onnistumisen pilkahdukset. Parhaimman esimerkin tähän antavat lapset, jotka
ennakkoluulottomasti ja innostuen haluavat oppia uutta. Lapset keksivät
nopeasti eri keinoja, miten uusia asioita voi hyödyntää, varsinkin niiden
hauskoja ominaisuuksia. Käsillä voi puhua ja kaveri ymmärtää mitä sanon!
Kommentit
Lähetä kommentti